CASE-HARJOITUKSETX KOPIO

Case-harjoitus (SSH)

Alla on kolme lyhyttä kuvausta ihmisistä, jotka kohtaat työssäsi sairaalassa. Kaikki kolme Pia, Jukka ja Jaana ovat halunneet puhua kanssasi tilanteestaan.

Sinun tulee analysoida kutakin tarinaa seuraavien kolmen kysymyksen avulla:

  • Pohdi ensin, mikä tarinassa on olennaista tai tärkeää yritettäessä ymmärtää häntä ja hänen reaktioitaan nykyisessä tilanteessa.
  • Missä tulee esille hänen erityinen haavoittuvuutensa?
  • Mistä taas voisi saada vihjeitä hänen kyvystään selviytyä?

Lopuksi sinun tulisi vertailla näitä kolmea tarinaa sen suhteen mikä niissä on samanlaista ja mikä erilaista.

  • Mitkä asiat mielestäsi nousevat samankaltaisiksi Pian, Jukan ja Jaanan tapauksissa?
  • Missä suhteessa Pian, Jukan ja Jaanan tapaukset eroavat toisistaan?

Pääset eteenpäin klikkaamalla SEURAAVA painikketta ja voit palata edellisiin tehtäviin klikkaamalla EDELLINEN painikketta.

Tekstinsyöttöruutujen kokoa voit suurentaa vetämällä hiirellä ruudun oikeaa alakulmaa oikealla ja alas. Kuhunkin kohtaan voit käyttää vain rajatun määrän tekstiä. Maksimimerkkimäärä on merkitty kuhunkin ruutuun.

CASE-HARJOITUS SSHX3

Ennen tehtävän aloittamista, kirjoita viereiseen ruutuun nimesi tai saamasi vastaajatunnus

CASE 1: PIA

Pialla (27 v) on todettu HIV ja hän on nyt sairaalassa tutkimuksissa. Hän on tilanteestaan hyvin järkyttynyt ja peloissaan. Tapaat hänet osaston yhteistilassa itkemässä, lähestyt häntä ja alatte keskustella. Pia on elänyt 6 kk ajan avoliitossa Laurin kanssa, mutta eronnut nyt kun sai HIV diagnoosin. HIV oli tarttunut satunnaisesta seksisuhteesta toisen miehen kanssa.

Pia kertoo, että hänen lapsuuden perheessä oli paljon tukahdettuja ja torjuttuja tunteita. Isä oli passiivinen. Äiti oli itsekeskeinen ja Piaa kohtaan kriittinen ja vaativa. Pia koki, että äiti oli kaikesta kateellinen. Isoisä asui kadun toisella puolella ja hän oli juoppo ja raivohullu. Pian lapsuudessa äidin tarpeet tulivat aina ensimmäisenä. Äiti syytti Piaa itsekkääksi, jos hän yritti ilmaista omia tarpeitaan. Pia oppi jo nuorena, että omien tarpeiden ilmaiseminen johtaa torjuntaan ja hylkäämiseen. Äiti petti isää 15 vuoden ajan ennen kuin otti eron. Pia totesi: ”Äiti opetti minulle kaiken siitä, mitä on olla aikuinen”. Pia aloitti teini-iän myöhäisvaiheessa seksisuhteet ja huumeiden käytön. Hänelle kehittyi nopeasti rajaton ja kontrolloimaton käyttäytymismalli, johon kuului huumeet, alkoholi ja vapaat seksisuhteet. Näin jälkikäteen Pia ihmettelee, miksi hänen vanhempansa eivät koskaan huomanneet tätä hänen villiä elämäntapaansa. Pia on nyt käynyt AA:ssa kahdesti viikossa 5 vuoden ajan. AA on antanut hänelle tukea, toivoa ja tunteen siitä, että hän kuuluu johonkin. Pia kertoo käyttäneensä huumeita ja alkoholia, jotta voisi sekä rangaista itseään että turruttaa itsensä yksinäisyyden ja arvottomuuden tunteilta. AA tarjosi Pialle ensimmäistä kertaa yhteisön, johon hän saattoi tuntea kuuluvansa ja jossa häntä arvostettiin.

Pohdi ja analysoi Pian tarinaa seuraavien kolmen kysymyksen avulla. 1. Pohdi ensin, mikä tarinassa on olennaista tai tärkeää yritettäessä ymmärtää häntä ja hänen reaktioitaan nykyisessä tilanteessa.  2.  Missä tulee esille hänen erityinen haavoittuvuutensa? 3. Mistä taas voisi saada vihjeitä hänen kyvystään selviytyä?

CASE 2:  JUKKA

Jukka (35 v) on yrittänyt tehdä itsemurhan ja on sairaalassa sen takia hoidossa. Jukka haluaa keskustella sairaalapapin kanssa elämän tarkoituksesta. Jukka on elänyt viimeiset 2 vuotta yksinään.

Jukka kertoo käyneensä psykoterapiassa jo monta vuotta lieväasteisin masennuksen takia. Jukka oli perheessä ainoa lapsi ja kuvaa lapsuuttaan yksinäiseksi. Äiti suhtautui Jukkaan kriittisesti ja antoi tuskin koskaan positiivista palautetta tai rohkaisua. Isä oli passiivinen eikä juuri puuttunut perheen asioihin. Kun Jukka oli 5 vuotias äiti jätti isän toisen miehen vuoksi. Jukka asui äidin luona ja isä muutti satojen kilometrien päähän uuden työn vuoksi. Kun Jukka oli 8, äiti vei Jukan isän luokse 2 viikon kesälomalle. Loman jälkeen isä kertoi, että Jukka jäisikin pysyvästi asumaan hänen luokseen. Tähän liittyy vieläkin hämmennyksen ja hylkäämiseksi joutumisen tunteita. Isän uusi vaimo oli 15 vuotta nuorempi kuin isä ja 15 vuotta vanhempi kuin Jukka. Äitipuolella oli 5 vuotias poika, jota suosittiin kaikessa. Myöhäisessä teini-iässä Jukka alkoi käyttää huumeita ja alkoholia. 20 vuotiaana hän oli jo kehittänyt huumeriippuvuuden. Jukka tapaa isäänsä silloin tällöin ja viimeisen 6 vuoden aikana ei ole tavannut äitiään. Jukka onnistui olemaan raittiina ja kuivilla 5 vuotta, mutta vuosi sitten hän retkahti uudestaan päihteisiin.

Pohdi ja analysoi Jukan tarinaa seuraavien kolmen kysymyksen avulla. 1. Pohdi ensin, mikä tarinassa on olennaista tai tärkeää yritettäessä ymmärtää häntä ja hänen reaktioitaan nykyisessä tilanteessa.  2.  Missä tulee esille hänen erityinen haavoittuvuutensa? 3. Mistä taas voisi saada vihjeitä hänen kyvystään selviytyä?

CASE 3: JAANA

Jaana (45 v) on vierailemassa miehensä luona sairaalassa ja haluaa keskustella sairaalapastorin kanssa. Jaanan mies Pasi (56 v) sairastaa parantumatonta syöpää ja hän on nyt saattohoidossa. Pasi ja Jaana ovat olleet 2 vuotta naimissa. Pasin edellisestä liitosta perheessä on yksi 8 vuoden ikäinen poika Risto. Risto on enimmäkseen asunut Jaanan ja Pasin luona Pasin avioeron jälkeen.

Jaana työskentelee talouspäällikkönä isossa yrityksessä. Hän on hyvin aktiivinen ja kunnianhimoinen ihminen. Hän on mukana kunnallispolitiikassa ja harjoittelee mm. maratonjuoksua varten. Jaana on tällä hetkellä hämmentynyt kaikesta ja hyvin stressaantunut. Hän ei ole saanut kunnolla nukutuksi pitkään aikaan. Hänen on vaikea suhtautua Pasin tulevaan kuolemaan tai tuntea mitään. Hän on myös huolissaan Ristosta. Millä tavoin tilanteesta pitäisi kertoa Ristolle? Miten Ristolle käy, kun Pasi on kuollut? Joutuuko hän muuttamaan alkoholistiäitinsä luokse? Risto on ruvennut oireilemaan ja saa välillä kiukku- ja raivokohtauksia.

Jaana kertoo taustastaan. Jaanan vanhemmat erosivat, kun Jaana oli 8 vuoden ikäinen. Isä oli ollut äitiä kohtaan väkivaltainen. Eräänä päivänä isä kertoi, kun Jaana tuli koulusta, että äiti oli lähtenyt ja todennut: ”Eipä tämä sen kummoisempaa. Pää pystyyn ja katse vain eteenpäin”. Jaana ymmärsi pian, että häneen kohdistui uusia odotuksia eikä hänelle jätetty aikaa surra äitinsä menettämistä. Eron jälkeen äiti kärsi mielenterveysongelmista ja Jaana tapaili häntä varsin harvoin. Jaana kertoo: En todellakaan koskaan itkenyt menetettyäni äitini. Yritin vain täyttää kaikki ne odotukset, jotka minuun kohdistuivat. En voisi kuvitella itseäni Riston asemaan. En uskalla edes kuvitella, mitä olisi tapahtunut, minkä raivopuuskan olisin saanut aikaan, jos olisin osoittanut tarpeita omalle isälleni samalla tavalla kuin Risto niitä osoittaa. Kun näen Riston kärsivän, muistan kaiken omasta menetyksestäni. Ainoa keinoni selviytyä oli kieltää tuska. Olen aina yrittänyt olla kontrolloitu ja vahva.

Pohdi ja analysoi Jaanan tarinaa seuraavien kolmen kysymyksen avulla. 1. Pohdi ensin, mikä tarinassa on olennaista tai tärkeää yritettäessä ymmärtää häntä ja hänen reaktioitaan nykyisessä tilanteessa.  2.  Missä tulee esille hänen erityinen haavoittuvuutensa? 3. Mistä taas voisi saada vihjeitä hänen kyvystään selviytyä?

4. Vertaile lopuksi näitä kolmea tarinaa sen suhteen mikä niissä on samanlaista ja mikä erilaista.

Tehtävä päättyy tähän, klikkaa LÄHETÄ painiketta kun olet valmis.

Kiitos vastauksistasi!